RUSSIAN DX CONTEST

Kuva ei ole ajantasainen, mutta kelvannee...

Tänä viikonloppuna kilpaillaan RDXC-kilpailu. On siellä tiimellyksessä myös OH5Z mukana Karin, OH5WH toimesta 14MHz single-band/mixed mode luokassa. Mielenkiinnolla odotan mitkä ovat Karin kokemukset ja tuntemukset tuosta kilpailusta. Linkki: http://www.oh5z.com/

Aasinsillan kautta päästään jämävitsien kaatopaikalle, josta löytyi seuraava tarina:
(Tapahtumapaikka ja -aika, jossakin Neuvostoliitossa, joskus 1970-luvulla.)

NL:ssa huolehdittiin kansalaisten korkean henkisen sivistystason ylläpitämisestä mm. ilmaisen koulutuksen ja vapaaehtoisen valistustyön menetelmin. Tämä arvokas sivistystyö alkoi jo lastentarhaiässä, jonka seurauksena kouluun mentyään lapset osasivat jo vastata yksinkertaisiin kysymyksiin, kuten esim. "Kuka oli neuvostovaltion perustaja?", tai "Mikä teki Stalinista kuuluisan?", tai "Mitä tehdään Moskovan Kremlissä?"

Eräs perheenisä halusi poikansa olevan hieman etevämpi kuin muut.
Niinpä hän koetti opettaa kersalle mitä yhteyksiä on peruskäsitteillä kuten Puolue, Neuvostovalta, Isänmaa ja Kansa...

"Ajattelepa nyt esimerkiksi että minä olen Puolue, isoisä tuossa on Neuvostovalta, äiti on Isänmaa ja sinä olet Kansa. Ymmärrätkö nyt mistä on kysymys?"

Kun oppi ei tuntunut menevän perille, otteet kovenivat. Isä telkesi eräänä iltana oppitunnin päätteeksi kovakalloisen poikansa makuuhuoneen komeroon. "Etkä saatana tule sieltä ulos ennenkuin annan luvan!" Avaimenreiästä sentään pilkotti pieni valonsäde, niin ettei aivan pilkkopimeässä tarvinnut tulevan työnsankarin kärvistellä.
Isoisä meni nukkumaan...

Ilta kului, ja kohta alkoi normaaliin avioelämään kuuluva pirullisen kiihkeä eroottinen meno... kuudennen aktin jälkeen, hieman levähdettyään isä havahtui, missäs poika - komerossako?
Miten tämä nyt näin unohtui, anteeksi lapseni, ei ollut tarkoitus...
Poika kömpi komerosta, kirkkain silmin, ja sanoi:

"Nyt ymmärrän mistä opetuksessasi on kyse!"

"Neuvostovallan nukkuessa Puolue raiskaa Isänmaata, Kansan seuratessa tapahtumia avuttomana!"

Tarkempaa tietoa tämän oppimistapahtuman jatkosta ei ole aikakirjoista löytynyt. Kuka tiennee, vaikka olisi ydinfyysikoksi päätynyt? Eipä silti, moni iskurityöläinen on tehnyt soman tilin esimerkiksi Petroskoissa "Punaisen Lokakuun" kolhoosissa "Leninin Kanalan" ensimmäisenä lypsäjänä...

73, Kari OG5M

Kauhuskenaario joka jäi toteutumatta

Nyt kun Suomen talvisodasta niin paljon puhutaan ja kirjoitetaan kaikissa medioissa, tuonpa minäkin oman pienen kommenttini julkisuuteen. Toivon ettei mikään kansakunta koskaan vastaavanlaista sotaa joudu kokemaan.


Kuten historiasta hyvin tiedetään, provosoivat valkosuomalaiset militaristit marras-joulukuun vaihteessa 1939 rajaselkkauksen Leningradin sotilaspiirin alueella. Provokaatiota edelsi ankara, yli 300 kilometrin etäisyydeltä suoritettu raukkamainen tykistökeskitys rauhalliseen ja idylliseen Mainilan kylään, jonka asukkaat parhaillaan olivat nauttimassa maansa ylivoimaisista sosialistisista saavutuksista vapaina, iloisina, onnellisina ja toiveikkaina...

Suomen kansan pyövelit, tyrannit, kartanoherrojen ja pankkiporhojen kumartajat ja käskyläiset tihutöineen syöksivät Suomen rikolliseen ja toivottomaan sotaan ystävällistä ja rauhaa rakastavaa naapurimaataan, suurta Neuvostoliittoa vastaan.
Vahvasti linnoitetun Mannerheim-linjan turvin suomalaiset provokaattorit ja valapattoiset kansansortajat etenivät syvälle Neuvostoliiton alueelle harjoittaen rosvoriehuntaa, polttaen taloja ja kyliä, karkoittaen asukkaat taivasalle ilman tulevaisuutta, toivoa ja elämää.

Kun Baltian maat, Viro, Latvia ja Liettua olivat ottaneet hurraten vastaan Neuvostoliiton tarjouksen yhteistyöstä, avunannosta ja ystävyydestä, niin miksi perkeleessä metsäsuomalaiset tuommoisen tarjouksen hylkäsivät?

Ei ihme että ryssillä paloi päreet! Tässä heidän selkeä näkemyksensä tapahtumista:

http://www.histdoc.net/historia/lentole.html
- - - -
Nyt kun arkistot ovat avautuneet, ja totuus tullut ilmi, saadaan lukea NL:n operatiivisista sunnitelmista mm. seuraavaa:

- Helsinki, marssi Karjalan kannaksen kautta. Helppo, tiet hyvät, 3 päivää.
- Turku, kuten Helsinki, 6 päivää.
- Oulu, Raatteen tietä Suomussalmelle, josta jatketaan Ouluun, 4 päivää.
Suomi Oulun kohdalta poikki, Suomella ei enää maayhteyttä länteen.
Huom! Ouluun etenemisessä soittokunta oltava joukkojen edellä rajalta lähtien. Suomen riistetyt ja sorretut työläiset ottavat riemuiten vastaan NL:n joukot vapauttajina.

- - - Talvisota kesti 105 (kunnian) päivää...

Semmoista se on maailmanhistoria. Suomi säilytti itsenäisyytensä, ja
Baltian maat vapautettiin. Mitäpä tuohon sen enempää kommentoitavaa?

73, Kari OG5M

TALVEN TAIKAA

Jos nyt joku on epäillyt että blogini olisi lopahtanut, lässähtänyt, ja jutunaiheet ovat kertakaikkisesti loppu, niin hänpä on erehtynyt. Taukoa on toki ollut, syksystä asti, mutta on siinä välissä tullut harrastettua niitä radiokilpailujakin, niin Kanarialla kuin kotimaassakin.

Kivoja kokemuksia, elämyksiä, tapahtumia ja muistoja on tallennettu myöhempää käyttöä varten... sitten joskus, vaikkapa kiikkutuolista tähystettäväksi.
Mitäpä niistä sen kummemmin kirjoittelemaan, annetaanpa vaan plakaatinkaivertajalle tarvitsemansa työrauha...

Jotenkin tämä sydäntalven aika on melko tapahtumaköyhää junnaamista. Lähdet aamulla pimeän aikaan sorvin ääreen, ja palaat kotiin iltahämärän saattelemana. Pakkaslumi narisee jalkineiden alla, ”mitäs läksit, mistäs tulet, ei ole sinulla asiaa tänne”, ja talvi pitää jäisen otteensa. Lunta ja pakkasta, hämärää ja pilvistä, aivan kuin taivaankansi olisi jäätynyt paikalleen.

Pieni pakkastuulen vire, ja jo ikikuuset varistavat hartioiltaan lumisen höyhenpilven joka laskeutuu metsämaiden etäiseen soppeen, jossa lumipukuinen pupujussi ravistaa turkkiaan ja heilauttaa pitkiä korviaan.

On piipullisen aika. Napsautan valot ulkokuistillemme. Talvi, tuo valkean puhtauden ja kylmyyden mestari siristää taiteellisesti silmiään ja sirottelee untuvalunta puiden oksille. Ja lumi säihkyy, elää ja kipinöi uskomattoman kauniisti. Huurteinen koivumme saa salamyhkäisen loisteen, ja jokainen lumitähti haluaa esittää illan kuningatarta.
Mikä loisto ja kauneus!

Polttelen hetkisen ja ihailen näkymää. Sitten sammutan ulkovalot, ja luonnonnäyttämö hiljenee ja pimenee. Siirryn sisätiloihin ja laitan saunan lämpiämään.

Lupaan itselleni, että kun huomenaamulla raappaan autoni umpijäisiä ikkunoita, jätän voimasanat lausumatta...

73, Kari OG5M

HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE OH-KONTESTEREILLE!

Toivottaa AO8A, CQWW SSB 2009 M/2 joukkue.

L to R: EA5DY, OH1MA, EA8CAC, EA8AH, OH6RX, EA8ZS, OH5XT, OH3RB.

73, Kari OG5M OH5XT

KILPAILUFILOSOFIAA, Osa 3

Tiimityöskentelyn voimaa, eli 6 + 1 = 8

Aina silloin tällöin, kilpailuaiheisilla keskustelufoorumeilla ja alan lehdissäkin esiintyvissä kirjoituksissa näkyy radiourheilua verrattavan Formula-1 ”sirkukseen”, kuten alan asiantuntijat tuota autourheilun kuninkuusluokkaa nimittävät. Ei niin kaukaa haettu vertaus, etteikö totta toinen puolisko... Asiaa tarkemmin miettiessä yhtäläisyyksiä toki löytyy, mutta niin löytyy myös eroavaisuuksia...

Miten olisi, saisikohan kannatusta eri tiimien esittely alan lehdistössä (mm. NCJ), kilpailukauden alussa? Vanhoja silmiä piristäisi katsella herttaisia kuvia, joissa muhkeatissiset, ”umpireitiset” nuorehkot naiset poseeraisivat vähissä vaatteissa, hauskoissa asennoissa, radioaseman laitteiden ja operaattoreiden vierellä... vaikkapa jotenkin tähän tyyliin:
”Take a look at the 2010 OH5Z ’Carelia-Back-Team’, Elimaki Mustila” tms.

Vaan eipä ole moinen ollut tapana radiourheilupiireissä... Vakavamielinen mullotus naamalla, hiki otsalla ja risujen raapimat ranteet ruvella ähelletään liittimiä 7/8-tuuman kaapeleihin, kiivetään mastoissa, riuhdotaan ja revitään puihin takertuneita heittonaruja ja kuparilankoja perkeleiden saattelemana niin että metsä ryskää!

Entäs sitten palkintoseremoniat? Jos onnistut suorituksessasi niin, että huijarit ei maha mittään, ja voitat luokkasi, ei kansallislaulua soiteta, ja palkintokin saapuu sitten joskus myöhemmin, postitse, huomiota herättämättä... Formuloissa tämä kaikki on paljon juhlallisempaa, vaan erästä asiaa en siinä touhussa käsitä, nimittäin järjettömältä tuntuvaa, demonista samppanjan roiskimista ylt’ympäriinsä, itsensä ja muiden niskaan. Makoisa (ja kallis) juoma menee täysin hukkaan, vaatteet kastuvat läpimäriksi ja tahmaisiksi, ja haisevat perhana, rankille päivätolkulla. Mielestäni pelkkä hillitty kahvitilaisuus riittäisi...

Sitten joskus tulevaisuudessa, kun olemme tänne Tiltun pitäjään saaneet sen Tillolan moottoriradan, niin sieluni silmin voin nähdä kuinka Iitin Marttojen kisaemäntä liitelee palkintojenjaon kahvitilaisuudessa tarjottimineen Ferrarin pöytään, ja kysyy: ”Ottaako Siankarlo pullaa?”
Siankarlo hymyilee milanolaisittain, salaperäisesti, kiittää, ja ottaahan se pullaa, mikä ettei.

Palataanpa muutamalla lauseella alkuperäiseen asiaan eli tiimityöskentelyyn, sitten loppuakordit, ja flyygelin kansi kiinni.

Radiokilpailuissa, kuten formuloissakin, tiimi rakentaa ja kuljettajat ajavat.
Nykymaailmassa on nimittäin päivänselvä asia, että yksin ei pärjää missään, eikä yhden miehen tiimistä ole voittajaksi missään lajissa. Valmentajille ja toimitsijoille on siis työsarkaa tarjolla.

Aivan niinkuin autourheilussa eri alojen asiantuntijoita ja huippuosaajia tarvitaan pilvin pimein, niin myös radiourheilussa heitä tarvitaan, jos halutaan menestyä. Aina löytyy töitä mastomiehille, sähkömiehille, antenniguruille, elektroniikkaspesialisteille (kuka niistä helkkarin automatiikkapurnukoista muuten ottaa selvää?), IT- ja tietoliikenne-eksperttejä, kuin myös keliasiantuntijoita tarvitaan, ja hyvä olisi myös hallita kahvipannun käyttöjärjestelmää ja sielunelämää, edes hiukkasen...

Eräs tiimisuoritus, jota erityisen korkealle arvostan radiourheilussa, on Jeff Steinmanin, N5TJ maailmanennätykset CQWW CW- ja SSB-kisoissa Gran Canarialta kutsulla EA8BH. Kun SOAB-luokassa kepitetään multi-single rekordi, ei voi muuta kuin mykistyä ja nöyrtyä tosiasioiden edessä. Upea saavutus. Vaan olisiko Jeff, ypö yksin, ilman tiimin tukea koskaan tuohon pystynyt? Saammeko nähdä vastaavanlaista suoritusta enää koskaan?

Formuloissa kilpaillaan sekä henkilökohtaisesta, että myös valmistajien mestaruudesta. Radiohommissa jälkimmäinen voisi johtaa aika yksitoikkoiseen lopputulokseen.
Joten eiköhän sovita, että jatkossakin se ”japanin lippu” koristanee parhaiten kisaemännän valkoisten farkkujen persuksia. Näinhän vaikka?

73, Kari OG5M

KILPAILUFILOSOFIAA, Osa 2

Valvontakomissio tulee, oletko valmis?

Kautta aikojen on kaikenlaisen inhimillisen toiminnan ja luovan toimeliaisuuden haitaksi ja riesaksi keksitty ja voimaan saatettu erilaisia lakeja, asetuksia, sääntöjä ja määräyksiä, joiden tarkoituksena lienee asettaa kaikki toimijat samalle viivalle, tai sitten määritellä sopivan ja ei-sopivan, kielletyn ja sallitun rajat. Vaan kun ihmisluonto on kekseliäs, kokeileva, viekas, ja saamarin tyhmä oppimaan ja omaksumaan yhteisiä pelisääntöjä, on myös ollut pakko luoda organisaatioita jotka haukansilmin valvovat sääntöjen noudattamista... sakottavat ja rankaisevat, takavarikoivat palkintopokaalit, ja niin on sitten maine mennyt...

Viime aikoina on vilkasta keskustelua radiourheilun piireissä herättänyt vuoden 2008 CQWW DX-kilpailuissa esiin tulleet huijausepäilyt (”todennäköisin syin”), sääntörikkomukset ja niistä seuranneet valitettavat diskaukset. En puutu yksittäistapauksiin, mutta tuonpa tässä lusikkani sakeaan soppaan minäkin.

Nythän on niin, että RA-kilpailuissa sääntöjen noudattamista on erittäin vaikea, jopa mahdoton valvoa. Nykysäännöt osittain jopa kannustavat rikkeisiin. Niin, mitenkä?
No, hyvä esimerkki on vaikkapa ”generated multipliers”. Tämmöinen huijaus on mahdollista siksi, että workitulta vasta-asemalta ei vaadita logia, riittää kunhan yhteys ei ole uniikki, eli kutsu esiintyy kahden tai useamman kilpailijan logissa. Asiaa on tuotu esille eräillä nettisaiteilla ns. ”reverse log”- analyysin näkökulmasta. Asianomaiset linkit löytyvät kilpailuaiheisten keskustelufoorumien kirjoituksista kyllä.
Olisiko tässä ns. kovan käden paikka, eli pisteitä antaisivat ja kertoimiksi kelpaisivat vain sellaiset yhteydet joista on olemassa myös vasta-aseman logi?

Toinen käsittämätön sääntö on jako ”assisted” ja ”unassisted” luokkiin. Mitä huonoa siitä seuraisi, jos SOAB-luokissa sallittaisiin clusterin käyttö? Mielestäni ei mitään, ja paljon vähemmällä peuhaamisella päästäisiin logien tarkastuksessa. Tekniikan kehitykselle emme mahda mitään. En ole missään nähnyt perusteluja kielloille hyödyntää nykytekniikan suomia mahdollisuuksia, ja niinpä arvelenkin asian johtuvan jonkinlaisesta nostalgisesta, tunneperäisestä, lapsenuskoisesta ja tekopyhästä moraaliutopiasta ylläpitää ”puhdasta” radiourheilua... Muuten, olisikohan nykytekniikalla mahdollista muuttaa logiohjelmia siten, että jos ohjelma toteaa clusteriyhteyden olevan hetkenkään päällä, kilpailuluokaksi asetettaisiin ”assisted” ?

Arvovaltainen ja kaukaa viisas CQ WW Contest Committee on nyt lisännyt vuoden 2009 sääntöihin ”valvojapykälän”. En käsitä kuinka tuo koko homma organisoidaan. Mitähän tehnevät valvomattomat asemat? Ja kuka valvoo valvojia? Onko henkisesti helpompaa kitkeä seurauksia, kuin käydä itse syiden kimppuun?

Eräs kuuluisa filosofi totesi jo viisisataa vuotta sitten, ettei ole mitään vaikeammin organisoitavaa, onnistumisen kannalta epävarmempaa ja vaarallisempaa tehtävää kuin muutoksen toteuttaminen vallitsevassa järjestelmässä.

Innovaatiota kannattavat saavat niskaansa vihollisen jokaisesta, joka menestyi vanhan systeemin aikana. Ja vain laimeata, epävarmaa tukea on odotettavissa niiltä, jotka todennäköisesti menestyisivät uuden toimintatavan vallitessa.

Ei siis mitään uutta auringon alla. Mutta silti kannattaa aina yrittää.

Peli on vielä voitettavissa.

73, Kari OG5M

KILPAILUFILOSOFIAA, Osa 1

Aina kun suksitaan, soudetaan, juostaan tai hypätään, heitetään kiekkoa, moukaria, keihästä, tai paiskotaan kuulaa, joudutaan epäilyksen alaisiksi jos suorituksen taso vähääkään hipoo huippua tai muuten alkaa olla kunto yläkantissa muiden mielestä.
Yleis- ja talviurheilulajeissa korkeimmasta kontrollista pitää huolta ”Antidoping-toimikunta”, joka kusettaa joka ikisen osallistujan suorituksensa jälkeen. Minun mielestäni varsin oikeudenmukainen menetelmä, ja onpa sillä saatu karsittua joitakin asiastaan tietämättömiä ”huijareita” tuloslistoilta, jopa puhtaita suomalaisiakin joskus...
”Emme voi mitenkään käsittää, kuinka näyte voi olla positiivinen”, sanoivat mm. Martti Vaino ja urheilulääkärit Los Angelesin Olympialaisten jälkeen... Lopputulos oli kuitenkin se, että ”mikä juosten tuli, se kusten meni.”

Suomen Hiihtoliitosta ei ole kuin pelkkää hyvää sanottavaa. Takavuosien doping-käryistä ei liitolla ole mitään täsmällistä tietoa. Eikä hiihtäjillä. Joku ulkopuolinen, ennalta tuntematon henkilö oli järjestänyt koko homman. Suomen puhdasta hiihtomainetta vahingoittaakseen. Näinhän todettiin virallisessa hiihtoliiton loppulausumassa tästä asiasta jokin vuosi sitten. Ja Media ei kun jauhaa asiaa, ja vahingoittaa tilannetta.

Minkälainen on suomalaisten urheilijoiden yhteishenki – kaveria ei jätetä, vai?

Mieleeni muistuu juttu venäläisistä naishiihtäjistä, jotenkin tähän tapaan:

”15 km maailmanmestari Ludmila huomasi 30 km mestarin Tatjanan täyttävän kohta 35 vuotta. Juhlan kunniaksi piti ostaa lahja Tatjanalle, mutta mikä olisi sopiva?
Kauan aikaa mietittyään päätti Ludmila ostaa Tatjanalle uuden partakoneen.
Tatjana kiitti Ludmilaa lahjasta juhlatilaisuudessa, ja paketin avattuaan hän vittuuntui niin, että potkaisi Ludmilaa munille.”

Radioamatöörikilpailuissa on menossa eräänlainen murrosvaihe nyt.
Seuraavassa jutussani otan kantaa aiheeseen.

73, Kari OG5M

JOS TULOJA EI VOI PIENENTÄÄ,

Täytyy menoja kasvattaa.

Kuten yleisesti tiedetään, Suomessa on siviilioikeudenkäyntiä varten kolme eri oikeusastetta. Alioikeus eli Käräjäoikeus, muutoksenhakutuomioistuin eli Hovioikeus, ja viimeisenä, ylimpänä asteena ennakkopäätöstuomioistuin eli Korkein oikeus.

Alioikeus antaa esim. riita-asioissa näkemykseensä ja lain tulkintaan perustuvan oikeudenmukaisen tuomion, riidan osapuolia ja heidän todistajiaan kuultuaan. Kuulemista kutsutaan ”pääkäsittelyksi”. Riita-asioista annettuun tuomioon on mahdollista hakea muutosta Hovioikeudesta.

Hovioikeuteen viety valitus, muutoshakemus, on aina perusteltava. Mihin asiaan tuomiossa haetaan muutosta, miten ja mihin perusteisiin viitaten. Pelkkä esim. ”oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamisvaatimus” ilman faktoja ja näyttöjä asianlaidan kohtuuttomuudesta ei sinänsä riitä muutosperusteeksi. No, nyt on hoviepisodi käyty, ja aika näyttää miten asiassa käy... Päätös asiasta tullee julki joskus lokakuun puolella, mutta mikäpä tässä on odotellessa.

Itse olen sen verran epäaktiivinen henkilö näissä radioamatööriasioissa, että päätöksestä saan vasta tarkemmin tietää, kun olen palannut CQWW-SSB kilpailusta Kanarialta, AO8A asemalta marraskuun alkupuolella. Tuleekohan kolmas perättäinen MM-voitto M/2 joukkueluokassa?

Jos XXXX-Liitto häviää Hovioikeudessa, seuraava vaihe on Korkein oikeus.
Vaan sinnepä ei mennäkään kuin havumajaan. Ensin pitää saada Korkeimmalta oikeudelta valituslupa asiassa. Vuosittain näitä valituslupahakemuksia sinne saapuu yli 2500 kpl, ja vain alle 10 prosentille myönnetään valituslupa. Ja jos ei valituslupaa myönnetä, asia jää sillensä... Hovin päätös jää lainvoimaiseksi.

Kyse on hieman samasta asiasta, kuin että gynekologinkaan asiakkaaksi ei pääse vain ja ainoastaan sillä perusteella että on tunnetusti ja todistetusti ”vittumainen” henkilö.

Tämän kirjoituksen lakiasoihin liittyvät käytännön tiedot on kerätty erään montenegrolaisen julkaisun ”Oikeutta suoraselkäisille kansalaisille” (kansanpainos) tietosivuilta, julkaisuvuosi 1972.
(Suomennos Heim Heik, Raim Leht, prosessiasiantuntijana M. Lain),
kustantaja Pöltsamaa Pöllumajanduskombinaat, Hiiumaa, Eesti [2002], jälkipainos Espoo, Suomi [2003]. ISBN RST-RS 599-59-001/73.

Odotellaan...
73, Kari OG5M

LOPPUKESÄN PROJEKTEJA, "BIG BROTHER"

Tutkimusta ja tuotekehitystä

Taas eletään sitä aikaa vuodesta, jolloin on jännää ja mielenkiintoista seurata vuodenajan vaihtumista. Säät vaihtelevat ääripäästä toiseen, ja ennusteet heittävät häränpyllyä. Sataa ja tuulee, tai sitten ei tuule eikä sada. Viileinä iltoina kalvakka usva hiipii lukemattomin, pehmein kissantassuin yli metsien ja kumpareiden, laaksoja varjostaen. Ensin sitä ei ole missään, ja sitten yht’äkkiä se on kaikkialla.

Vaan kun kohdalle sattuu kuulas, aurinkoinen loppukesän päivä jolloin lämpömittari ehdottaa lukemaksi 22 astetta, jäljellä oleva tuntoaistikin asian vahvistaa, ja kun lisäksi ilmakin on niin kirkas että suorastaan kiiltää, niin ei kun grillaamaan!

Hyvältä maistuisi siankyljys, lehmän sisäfileen lämiskä tai strutsin koipireisi (jos ei ole saatavana lähikaupasta, niin kanankoipikin käy), mutta miksi aina tätä samaa? Tulipa meillä hiljattain puheeksi grillivartaat, ja kuinka siinä olisi työmaata ja haastetta luovalle kulinaristille. Tarkkanakin saa olla mitä survoo niihin tikkuihin, eri materiaaleilla kun on erilaiset kypsymisajat. Pahimmassa tapauksessa joutuu syömään puoliraakaa, sitkeätä läskiä ja karrelle palaneita, kärynneitä paprikan ja sipulin viipaleita viikset noessa...

Siispä olemme kehittäneet yksinkertaisen varrasreseptin joka ei voi aloittelijaltakaan epäonnistua, eli Big Brother grillivartaat (kahdelle):

Tikut 2 kpl n. 30 – 40cm tukevahko pajukeppi, ainakin toinen pää teräväksi vuoltu.
Ruokamateriaalina HK ”Sininen” lenkkipaketti, esivalmisteltuna seuraavasti:
pakkauksen sisältämät makkarankyörät (2 kpl) erotetaan toisistaan, ja kuoret poistetaan.
Varrastikut survaistaan makkaroiden läpi päästä päähän, ja siinä se on!

Vartaat asetetaan grilliin (n. 225 astetta) ja kypsennetään vienolla tulella joka puolelta tasaisesti. Voiko parempaa enää ollakaan? B-luokan ruokamakkaravarras, samettinen, ei tökön tökköä!

Onnistuneen lopputuloksen kruunaa, tottakai, saavutuksen tasoa vastaava ruokajuoma, esim. 0,75 l pullo ranskalaista Lanquedoc-Roussillon Chateau des Erles punaviiniä (eur 37,70). Asiantuntija-arvio kertoo:

"Täyteläinen, notkea, hilpeän yrttimäinen, ei ollenkaan röyhkeä...”

Bon Appetit!
73, Kari OG5M

ELOKUUN PROJEKTEJA...

Srati Sriti Sralla, tuli talvi, halla.

Elokuuksi vaihtui huomaamatta heinäkuu, tuo suvisen lämmön ja poutapäivien, lomailijoiden kuukausi. No, enpä tuota muuten olisi huomannut, mutta kun lauantaina piti seinäkalenterissa kääntää uusi sivu esiin. Joskus aiemmin tekemäni merkintä elokuulle sattui silmään. Olin ympyröinyt päivämäärän 20.8. Miksiköhän?
Tarkemmin asiaa miettiessäni mieleeni välähti että sorsastushan se alkaa juuri tuolloin. Itse en harrasta metsästysurheilua, mutta 20.8. pyssyt paukkuvat, ruuti palaa, hylsyt kilisevät rannattoman aavan puskissa ja kivikoissa, ja vapaata riistaa ammutaan niin saakelisti.
Sen verran olen kuitenkin vilpitön luonnon ystävä, että toivon useimpien laukausten menevän ohi, varsinkin kun avauspäivänä yleensäkin kaikkein suurimmat tohelot ovat asialla, ja räiskintä on holtitonta muutenkin...

Vuosia sitten, kun mediassa retosteltiin pankkikriisillä, talouslamalla ja –romahduksella, saatiin lukea kuinka se ja se pankki oli harjoittanut ”holtitonta luotonantoa”. Oikeutta käytiin, johtajilta vietiin arvomerkit, ja laitettiin vouti asialle. Laki on laki, sanottiin...

Yhdistyspuolella on paljon vapaampaa. Jos yhdistyksen omistama yritys on menossa kanttu vei,
niin aina voidaan myöntää pääomalainaa, lyhytaikaista vakuudetonta luottoa tms., niin kauan kuin yhdistyksellä piisaa pantattavaa omaisuutta... Ja kun tappion kierre vain jatkuu, ei loppua näy.

Miksi pitää ”aatesyistä” vetää kivirekeä perässään? Eikö SRAL ry – SRAT Oy kytköksessä yritystä pitäisi hoitaa niin, että se pikemminkin tukisi Liiton taloutta, eikä sitä heikentäisi?

Yrityksen pitkä negatiivinen kehitys ja tappiohistoria osoittavat ettei toimintaa ole saatu taloudellisesti kannattavaksi.

Rasmus Weijola, SRAL ry:n hallituksen jäsenenä on suoraselkäisesti tuonut esiin huolestumisensa asiasta. Liiton hallituksen kokouksessa 16.4.2009 todettiin kuitenkin:

”Rasmus Weijolan esitys täsmentää taloustoimikunnan asemaa ei aiheuttanut uusia päätöksiä.”

Sillä lailla!

73, Kari OG5M

PIELEEN MENNEITÄ PROJEKTEJA, Osa 4

JUMAnkauta juu nääs!

Asiahan ei minulle sinänsä kuulu, mutta olen jo pitemmän aikaa, pelkästä mielenkiinnosta, seurannut Suomen Radioamatööritarvike Oy –nimisen osakeyhtiön ympärillä vellovaa keskustelua, kädenvääntöä, julkista miekkailua ja ankaraa mielipiteiden vaihtoa. Olenhan itsekin bisnesalalla, niin miksipä tuo ei kiinnostaisi...

Jokunen vuosi sitten käytiin kiivasta keskustelua SRAT Oy:n kannattavuudesta tai kannattamattomuudesta. Yhtiö oli varjo vain loistonsa ajoilta, liikevaihdon käyrä sukelsi, kannattavuus laski, tappiota tehtiin urakalla, niinkuin maalla heinää. Vaan eipä ollut näkyvissä mistään suunnasta toivottua sato- tai katokorvausta, apua ja pelastusta...
Firman alasajostakin puhuttiin, mutta tämä ajatus torjuttiin jäsenkokouksessa yksimielisen miehekkäästi, suut vaahdossa, ja eräässä RA-kirjoituksessaan silloinen Liiton puheenjohtaja Pasi Bergman OH3WS totesi kantanaan SRAT Oy:n toiminnasta että ”Se kana munii hyvin!”

Näin sivusta katselijana täytyy vain todeta että munittu on, ja kunnolla.

Yhtiön pääomistaja ja –rahoittaja SRAL myönsi yhtiölle ”pääomalainaa” 20.000 Euroa.
Ellei mainittua manööveria olisi suoritettu, olisi SRAT Oy jouduttu hakemaan konkurssiin. Kyseinen pääoma”laina” on kuitenkin SRAL ry:n kirjanpidossa kirjattu kulueräksi, mikä tarkoittanee sitä että SRAL ei koskaan odotakaan lainan takaisin maksua tapahtuvaksi... Hupsista vaan, siinä meni 20 tonnia Kankkulan kaivoon!

Tarkastellaanpa julkisuuteen saatettuja firman tilinpäätöstietoja tilikaudelta 2008.
- Liikevaihto 80.094,- (edellisenä vuonna 101.005,- erotus 20.911,- miinusta)
- Palkat sivukuluineen 7.294,- (siis vain n. 607,- per kuukausi!)
- Muut kulut 21.354,- (edellisenä vuonna 16.762,-) Mitähän nämä ovat?
- Liikevoitto/tappio -6.358,- (edellisenä vuonna +3.081,-)

Eli reilut yli yhdeksän tonnia ollaan tultu tuloksessa alaspäin. Miksi?
Hoitaako firman operatiivista toimintaa joku, tai kukaan? Lieneekö siellä käytössä se perinteinen kahden mapin systeemi, toisessa lukee ”Aika hoitaa”, ja toisessa ”Aika on jo hoitanut” ?

RA-lehdessä 7/09 oli ”hallituksen uutisissa” tieto, että Liiton hallitus on myöntänyt SRAT Oy:lle ”sähköpostineuvottelussa” lyhytaikaista, vakuudetonta luottoa 4.500 Euroa. Siis lisää velkaa velkojen maksuun.

Ettei vain olisi kyse ”puskaradion” uutisista, joiden mukaan eräs isompi JUMA-projekti olisi mennyt sikäli pieleen, että piti jättää erään komponenttitoimittajan lasku maksamatta kun rahaa tarvittiin ”hieman kriittisempien” laskujen hoitamiseen. Jumat rakennettiin, myytiin, ja rahatkin saatiin kassaan, vaan eivät riittäneet tuotantokustannuksiin...

Nykytrendi tuon firman suhteen näyttää siltä, ettei liiketoiminnan tuotoilla pystytä kattamaan liiketoiminnan kuluja. Oma pääoma on pian negatiivinen. Kuinka monta peräkkäistä tappiollista tilikautta SRAT Oy kestänee?
Aika näyttää.

73, Kari OG5M

PIELEEN MENNEITÄ PROJEKTEJA, Osa 3

Eli kuinka ryssimme kilpailu- tai DX-peditioprojektin

Viime aikoina olemme saaneet lukea Radiosport.net ja Contesting.com –palstoilta uutisia vuoden 2008 CQWW SSB-kisan tuloksista, kommentteja, arvosteluita ja jälkipuinteja. Viime vuoden kisa tuotti diskauksia enemmän kuin koskaan CQ-kisojen historiassa. Hylkäysten vuoksi yli 30 operaattoria suljettin pois osallistumasta vuoden 2010 WRTC-kilpailuun. UU0JM sai 3 vuoden kilpailukiellon kaikkiin CQ:n järjestämiin kisoihin, syynä kaksi diskausta viimeisten viiden vuoden aikana...

In one of the most sweeping series of DQ decisions ever issued for a CQ WW DX contest, five multi-ops were disqualified from the 2008 CQ WW DX SSB Contest according to published results sent to radio-sport.net. Sources have also indicated to radio-sport.net that other disqualifications are expected in the CQ WW CW contest results as well.
"Disqualified: D4C, E7DX, 9A1P, 9A7A, UU7J. Altering of QSO log times to conform with the 10-minute rule," said the terse note at the end of the results printed in the September 2009 issue of CQ Radio Amateur, the Spanish language version of CQ Magazine.
As for the operators who were part of the disqualified stations:
· D4C - I4YSS, I4UFH, IZ4DPV. CT1ESV
· 9A7A - 9A2X, 9A3TR, 9A3OS, 9A5X, 9A7V
· 9A1P - 9A1UN, 9A1ZZ, 9A2NA, 9A2RD, 9A2CW, 9A5CW, 9A6XX, 9A8MM, 9A9SF, S55M, S59KW
· E7DX - 9A1TT, E70T, E74AW, E76C, E77DX, E77E, T90R, YT7WM
Also DQ'd was the entry of UU7J, which was operated by Andy Kazantsev UU0JM. On the CQ WW Logs Received Page, UU7J is listed as a Multi-op.
At D4C, the number of questionable contacts was 31 of more than 8k.
"Even we didn't expect this decision," said Fabio Schettino I4UFH, the team leader for D4C's CQ WW SSB effort.

DX-clusteria hieman seurattuani olen jotenkin tullut siihen lopputulokseen, että meneillään oleva VK9NI (Norfolk) peditio on ainakin EU-näkökulmasta samassa sarjassa tämän jutun otsikon kanssa. ”Ei aina käy niinkuin haaveillaan...”

Joskus käy, kuten elokuun -09 CQ-lehdestä saksittu katkelma kertoo:

“Speaking of the CQWW, we follow the 1A3A story with the 2008 SSB results. Once again, despite continued low sunspot numbers, more than 5000 logs were received. Here's a preview of the worldwide winners in each major category: High Power All Band - HC8A; Low Power All Band - P40A (4th straight win!); QRP - LY8O; Assisted - LX7I; Multi-Single - CN3A (2nd straight win); Multi-Two - AO8A (2nd straight win), and Multi-Multi - K3LR.”

AO8A joukkuessa olin mukana minäkin, Jaskan OH1MA kanssa vuoroteltiin kahdestaan kerroinoperaattoreina koko 48 tuntia. Lokia ei ”säädetty” jälkikäteen. Ei huono lopputulos se maailmanmestaruus...

Osa 4 näistä aiheista ilmestyy lähiaikoina.

73, Kari OG5M

PIELEEN MENNEITÄ PROJEKTEJA, Osa 2

"Kukkia joka lähtöön"

Erään määritelmän mukaan projekti on toiminnallis-tavoitteellinen tahtotila, jossa ”osaamattomat yrittävät saada haluttomat tekemään mahdottomia.”
Ei niin kaukaa haettu, etteikö totta toinen puoli. Sen verran sitä minäkin työurani aikana olen erilaisiin projekteihin osallistunut, niin etten tässä aivan puppua kirjota, lämpimikseni.

Projekteja on joka lähtöön, aivan kuten hautaustoimistossa kukkia...
On nuorisoprojekteja, kehitysapuprojekteja, työllisyysprojekteja, elokuvaprojekteja jne.
Maatalousprojekteista vaan en oikein saa tolkkua. Kun vilja itää ja tuleentuu, perunakin kasvaa omia aikojaan, lehmät lypsävät ja possut lihovat, niin mitä ihmeen projektointia siinä tarvitaan? Jos lammaskatraan edessä kysyt remakalla äänellä ”Kuka haluaa ensimmäisenä lähteä teurastamoon?”, niin kuorossapa vastaavat ”Mää, mää, mää!”

Jouduinpa taannoin eräänlaisen ”käännytysprojektin” kohteeksi. Lähistöllä asuva, erästä uskonsuuntausta edustava henkilö tuli vastaan kadulla ja esitti kutsun:
”Tulkaa sunnuntaina (valtakunnan)salille tilaisuuteen, siellä kerrotaan mm. miksi taivaaseen pääsevien luku on vain 144.000.” Minä vastasin: ”En oikeasti vielä tiedä, haluanko taivaaseen – katsokaas kun minulla nimittäin on korkean paikan kammo.”
Keskustelu aiheesta loppui siihen...

Elokuvaprojekteista olen sen verran kuullut, että erään aasialaisen, maailman vauraimpiin maihin kuuluvan maan päämies olisi projekteillaan tuottanut yli 500 maailman parasta elokuvaa, jopa ilman osaavia ammattinäyttelijöitä. Kuulemani mukaan kaikki kyseisen maan suoraselkäiset kansalaiset ovat lähes vapaaehtoisesti käyneet katsomassa ne kaikki... Lieneekö uutinen golfinpelaajien omalaatuista huumoria, mene ja tiedä.

Kaikki ”toiminnallis-tavoitteelliset” aktiviteetit eivät välttämättä täytä oikean projektin tunnusmerkkejä, elleivät vähintään seuraavat vaiheet ole selkeästi havaittavissa:

1. Mahtava innostus
2. Jumalaton sekaannus
3. Järkiintymisvaihe
4. Projektin keskeytys tai hautaaminen
5. Syyllisten etsintä
6. Syyttömien rankaisu

7. Projektiin osallistumattomien palkitseminen

73, Kari OG5M

SUKELLUSPUVUSSA EI KANNATA PIERAISTA...

Kesäillan kevennyksiä, omia ja lainatuita

”Panssarimies Susanna Nieminen ohjaa ensimmäisenä naisena taistelupanssarivaunua itsenäisyyspäivän paraatissa sunnuntaina Jyväskylässä. Kansalaiset saavat varautua liikenneruuhkiin ja erityisjärjestelyihin koko viikonlopun ajan.”

”Naisten messuilla ei kainostella. Tavaraa on tarjolla jokaiseen makuun.”

”Palaamme reippaina lomalta 27.7. Teemme kolarivauriot nopeasti ja ammattitaidolla. (Rämän autokorjaamo ky)”

”Opiskeluaikoina hakkasin rahaa saadakseni halkoja.”

”Yllättäkää vaimonne. Tehkää se matolla. (Seppo Ojalan Kutomo ky.)”

”Lihanleikkuukurssi 11.12.93 kello 8.00 - 16.00 (100 mk). Voidaan leikata myös kurssilaisten omia leimattuja ruhoja! (Ilmoitus Länsi-Savossa 28.11.93)”

”Terapiamessuilla etsitään vaihtoehtoja elämälle. (Otsikko Tamperelaisessa 20.4.94)”

”Sonkajärven Työttömien ruokala on toistaiseksi kiinni työvoimapulan vuoksi.(Ilmoitus Miilussa 8.3.95)”

”Voit myös tulla neuvottelemaan hiusongelmistasi, jotka henkilökuntamme toteuttaa Sinulle myöhemmin. (Kampaamoilmoitus Satakunnan Kansassa 14.4.95)”

”Alennusmyynti vain tämän viikon. Tuotteita saatana rajoitetusti. (ilmoitus Helsinkiläisen kaupan ikkunassa ennen pääsiäistä)”

”Ikuinen rakkaus -elokuvassa Oldman näyttelee reilut parisataa vuotta haudassa maatunutta säveltäjänero Ludwig van Beethovenia. (Ilta- Sanomat)”

”Isänpäivän lounas tänään klo 11-15. Lapsille mummonlihamureke.”

”Nykäsen ongelmana on toinen hyppy. Hän ei ole saanut oikeastaan missään talven kilpailussa onnistumaan kahta hyppyä samanaikaisesti.”

”Puheenjohtajavalintaa venytti se, ettei tällä kertaa ollut yhtään selvää ehdokasta.”

”VR kaavailee toisen miehen pudottamista veturista.”

”Veneestä sorsastaessa on turvallisinta ampua yksi metsästäjä kerrallaan. (Sibbo skärgårds jaktföreningen 18.8.1997)”

73, Kari OG5M

PIELEEN MENNEITÄ PROJEKTEJA, Osa 1

Kun tarve ja tarjonta eivät kohtaa...


Kännykkäni soi klo 19:20. Näytössä vilkkuu ”Tuntematon numero soittaa”. Ihan vain mielenkiinnosta päätän vastata... onkohan soittaja pankkiiri Bwana Ngono Nigeriasta, vai onko se turkkilainen Karmal taas lentävien mattojen asialla. Kenties se onkin Ankelo Paskiaano, kelpo italialainen, tyrkyttämässä Parman kinkkua, edullisesti tukkuerissä...

Selvennykseksi mainittakoon että toimenkuvani johdosta joudun silloin tällöin kaikenlaisten kansainvälisten ”bisneshakkereiden” pommittamaksi, puhelimitse tai sähköpostitse. ”Ilmoittamalla pankkitilinne numeron, tunnukset ja salasanat, voimme vahvistaa USD 10.000.000 siirtämisen tilillenne, sen jälkeen, kun olette ensi tilassa suorittanut vaadittavan varainsiirtoveron, USD 10.000 oheiselle tilillemme.”

Tällä kertaa soittaja olikin lehtimyyjä, ja voip-puhelu Kanarialta tai jostakin Espanjasta.

- Meillä olisi nyt aivan huippuedullinen tarjous XYZ-lehdestä juuri sinulle Kari.
- En tarvitse tuota lehteä.
- Minä en kysy tarvitsetko, eihän kukaan tarvitse – vaan oletko kiinnostunut pitämään itsesi ajan tasalla alasi asioissa, haluatko elää ajan hermolla?

BINGO!

Paras kuulemani myyntiesittely, tarpeen luominen yhdellä lauseella, ja asiakas on koukussa.

- No onhan se niinkin, mutta ajan tasalla ja hermolla pysyäkseni elän tässä hetkessä, enkä lue lehdistä jo kertaalleen tapahtuneita, menneitä asioita, vastasin.
- Aivan, mutta kun ymmärtääkseni joudut työksesi juoksemaan bisneksen perässä, niin eikö tämä helpottaisi työtäsi?
- En juokse bisneksen perässä, minä menen sitä vastaan... Kiitos vaan tarjouksestasi, hyvää illanjatkoa, moikka.

- Klik. Linja sulkeutui.

"Karaistunut myyjä ei pettymyksistä lannistu, vaan jatkaa rinta rottingilla, kohti uusia pettymyksiä..."

73, Kari OG5M