Aloittelevan kirjoittelijan pulmana, kuten itse asian koen ja näen, on jutunaiheiden elävä, vivahteikas ja sujuva käsittely. Pienenkin tarinan tulisi rullata alusta loppuun ilman tökköjä, lukijaa kiinnostavasti, mielikuvia herättäen. Kirjoitelman rakenteen ja sisällön pitäisi jotenkin olla sopusoinnussa keskenään. Tietynlainen tarina tulisi osata kietoa aihesisältöä vastaavaan muotoon, rakenteeseen, eli aivan kuten suklaakonvehti vaatii ympärilleen kultapaperin, niin 250 grammaa puuruuveja tarvitsee jo tukevahkon pahvirasian.
Muotorakenne, mitä se sitten voisi olla?
Kuvitellaanpa, että olisi jokin ajatus, pikku tarina, jonka haluaisi ilmaista tekstin keinoin. Rakenteelliset osat voisivat olla vaikkapa seuraavat:
-Esittely, tarinan pääteeman ja sivujuonteen esittely, järjestys vapaa.
-Kehittely, teemaa ja sivujuonnetta viedään eteenpäin, juttua kehitellään, jalostetaan.
-Kertaus, palataan esittelyjakson perusaiheisiin, tehdään yhteenveto.
-Päätös, tarinan päättäminen parilla lauseella, karkkipaperi päälle, ja pakettiin.
En ole koskaan opiskellut tyylioppia, mutta seuraavassa muutama esimerkki kielellisistä ilmaisukeinoista, niiden merkityksestä mielikuvien ja täsmällisen asiatiedon luomisessa ennen ja nyt:
Juoppo = "Sosiaalisesti työrajoitteinen"
Kansakoulun risteys = "Peruskoulun ala-asteen kiertoliittymä"
Vekseli = "Maksukykyä tilapäisesti tasapainottava rahoitusinstrumentti"
Neekeri = "Ihonväritykseltään tumma, etninen vähemmistökansalainen"
Vertailevaa vastakkainasetteluakin löytyy:
”Äänettömyydessään paljon puhuva”
”Vaatimattomuudessaan loistelias”
”Uskomattomuudessaan aito ja todellinen”
Mielikuvilla vuorovaikutetaan ihmisten kesken, luodaan virtuaalitodellisuutta käytännössä, ja joskus harjoitetaan itsepetostakin. Ajatellaanpa esim. hovioikeuden auskultanttia hoitamassa notaarin tointa käräjäoikeudessa. ”Jos tuota riita-asiaa pääsen hoitamaan, ja seuraavakin sattuu kohdalleni, niin enää kolme viidestä jutusta puuttuu, jotta pääsen etenemään urallani.” Mielessänsä kiiluu varatuomarin arvonimi, kenties Korkeimman oikeuden presidentin virka... joskus, sitten myöhemmin.
Lopuksi on aiheellista käsitellä tämän tarinan otsikonvalintaakin hieman. Kuten tiedetään, tietokoneohjelmia tuottavat IT-ammattilaiset (nörtit) näkevät hengentuotteensa aivan eri näkökulmasta kuin niitä käyttävät talouspäälliköt, kamreerit ja kirjanpitäjät. Niinpä ei ole mitenkään ihmeellistä, että myös taiteen ja tieteen näkemykset samasta asiasta voivat poiketa huomattavastikin toisistaan. Tässäpä eräs esimerkki:
Muusikko, viulisti, soittaa Beethovenin Kreuzer-sonaatin (op. 47, A-duuri) pääteeman aivan uudella tulkinnalla, ja konserttiyleisö on haltioissaan.
Fyysikko havainnoi, analysoi ja kuittaa kuulemansa ”väliaineen molekyylivärähtelystä johtuvana aaltopaineen vaihteluna”.
73, Kari OG5M
Kuvitellaanpa, että olisi jokin ajatus, pikku tarina, jonka haluaisi ilmaista tekstin keinoin. Rakenteelliset osat voisivat olla vaikkapa seuraavat:
-Esittely, tarinan pääteeman ja sivujuonteen esittely, järjestys vapaa.
-Kehittely, teemaa ja sivujuonnetta viedään eteenpäin, juttua kehitellään, jalostetaan.
-Kertaus, palataan esittelyjakson perusaiheisiin, tehdään yhteenveto.
-Päätös, tarinan päättäminen parilla lauseella, karkkipaperi päälle, ja pakettiin.
En ole koskaan opiskellut tyylioppia, mutta seuraavassa muutama esimerkki kielellisistä ilmaisukeinoista, niiden merkityksestä mielikuvien ja täsmällisen asiatiedon luomisessa ennen ja nyt:
Juoppo = "Sosiaalisesti työrajoitteinen"
Kansakoulun risteys = "Peruskoulun ala-asteen kiertoliittymä"
Vekseli = "Maksukykyä tilapäisesti tasapainottava rahoitusinstrumentti"
Neekeri = "Ihonväritykseltään tumma, etninen vähemmistökansalainen"
Vertailevaa vastakkainasetteluakin löytyy:
”Äänettömyydessään paljon puhuva”
”Vaatimattomuudessaan loistelias”
”Uskomattomuudessaan aito ja todellinen”
Mielikuvilla vuorovaikutetaan ihmisten kesken, luodaan virtuaalitodellisuutta käytännössä, ja joskus harjoitetaan itsepetostakin. Ajatellaanpa esim. hovioikeuden auskultanttia hoitamassa notaarin tointa käräjäoikeudessa. ”Jos tuota riita-asiaa pääsen hoitamaan, ja seuraavakin sattuu kohdalleni, niin enää kolme viidestä jutusta puuttuu, jotta pääsen etenemään urallani.” Mielessänsä kiiluu varatuomarin arvonimi, kenties Korkeimman oikeuden presidentin virka... joskus, sitten myöhemmin.
Lopuksi on aiheellista käsitellä tämän tarinan otsikonvalintaakin hieman. Kuten tiedetään, tietokoneohjelmia tuottavat IT-ammattilaiset (nörtit) näkevät hengentuotteensa aivan eri näkökulmasta kuin niitä käyttävät talouspäälliköt, kamreerit ja kirjanpitäjät. Niinpä ei ole mitenkään ihmeellistä, että myös taiteen ja tieteen näkemykset samasta asiasta voivat poiketa huomattavastikin toisistaan. Tässäpä eräs esimerkki:
Muusikko, viulisti, soittaa Beethovenin Kreuzer-sonaatin (op. 47, A-duuri) pääteeman aivan uudella tulkinnalla, ja konserttiyleisö on haltioissaan.
Fyysikko havainnoi, analysoi ja kuittaa kuulemansa ”väliaineen molekyylivärähtelystä johtuvana aaltopaineen vaihteluna”.
73, Kari OG5M
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti