KAHVIA JA PULLAA

Taannoin, itse asiassa melko tarkalleen muutama vuosi sitten, ajelin työreissulla Kuopion – Iisalmen seutuvilla, loppukesän kuulaana aamupäivänä. Nopeusmittari näytti ”about” reilua sataa, moottori kehräsi tasaisesti, matka joutui, maisema eteni. Päivän asiakastapaamisessakin olisi kyse vain sopimuksen allekirjoituksesta ja toimitusten aikataulutuksesta. Stressi oli tipotiessään. Mieleni teki lähettää iloisia terveisiä italialaisille autoinsinööreille, ihan suomeksi, ”täällä pyyhkii hyvin, miten siellä menee, amigos?” Autoni kun näet on tuon ”saapasmaan”, spaghettivaltion taloutta ylläpitävä vientituote.

Erään pitkän suoran keskivaiheilla huomioni kiinnittyi jo kaukaa havaittavaan, hieman vinossa rempsottavaan kylttiin tien varressa. Lähemmäs päästyäni hidastin vauhtia ja luin ilmoituksen:

”TILATUOTTEIDEN SUORAMYYNTI. AUKI JOKA PÄIVÄ.”
”KAHVI JA PULLA POIKKEAVILLE.”

Enempää ei tarvittu. Nauroin ja hekottelin varmaankin seuraavat 20 kilometriä ajatellessani moniko matkalainen mahtaa kokea itsensä tarpeeksi ”poikkeavaksi”, pysähtyäkseen, ja tervehtiäkseen tuon kaltaisia paikkoja tervetulleina, virkistävinä etappeina...

Keskikesällä, heinäkuussa, kun kaikenlaisia leirejä, leirikouluja ym. järjestetään, ja autoliikenne suuntautuu etelästä pohjoiseen, voisi olla sangen kiintoisaa istua ”hiirenä ruohonkorrella”, ja tarkastella kuinka järjestöjen nokkamiehet, -naiset, tiedottajat ym. merkkihenkilöt tälläävät persuksensa tienvarsikuppilan hirsipenkille, ja tilaavat kahvia ja pullaa ”poikkeaville”. Ja matka jatkuu taas...

Kunhan helmi- ja maaliskuun lumipyryt saadaan kolattua niin eiköhän talven selkäkin ala pikku hiljaa taittua. Pari - kolme kuukautta kun vielä kestetään, positiivisesti ajatellen, niin päästään pihalle haravoimaan viime syksyn lehtiä, saapuvan kevään tieltä pois. Päivien valoisuutta tervehtien.

Kevään odotusta ja 73, Kari OG5M